tiistai 31. toukokuuta 2016

Lapinakileija - sinikeltainen kaunotar

Ikuisesti Lapille sydämeni menettäneenä ei mikään voisi olla luontevampi akileijavalinta perennapenkkiini kuin lapinakileija. Tarinaa himmentää vain se, että ostin tuon puutarhurin suosituksesta vain sillä perusteella, että kaipasin jotain sinisävyistä.

Muutaman vuoden se on kitunut penkissä, mutta nyt kun muut kasvit yrittävät epätoivoisesti elpyä vaikeasta talvesta, akileija kukkiin komeammin kuin koskaan. Toki lapinakileijan aikainen kukintakin tekee sen, että huomiota kasvi saa osakseen joka tapauksessa.

Akileijaa ei suositella siirrettäväksi, joten sen paikka kannattaa valita huolella. Se ei ole kovin nirso kasvupaikkansa suhteen, mutta kaipaa aurinkoa tai puolivarjoa. Se on myös innokas risteytymään eli jos useampia akileijalajikkeita laittaa samalle alueelle, voi tuloksena olla aivan uudenlaisia kukkia. Tältä välttyy leikkaamalla pois kuivat kukat. Muutoinkin kukinnan jälkeen kasvin voi leikata alas, jolloin saa tilalle uusia lehtiä, jotka nekin ovat ihan kauniita perennapenkissä.

Esimerkiksi täältä löytyy mukavasti lisätietoa ja kuvia akileijoista. Ehkäpä innostus joskus kokeilemaan muitakin lajikkeita...



maanantai 30. toukokuuta 2016

Tutustumiskierros

Pitkästä aikaa jälleen koneen ääressä! Tätä aikaa elämästä ei turhaan kutsuta ruuhkavuosiksi, mutta onneksi puutarhainnostus on säilynyt vaikka blogipimennossa olenkin ollut pitkään.

Puutarhaa on uudistettu innokkaasti ja nyt ajattelinkin, että kun minulla on vihdoin parempi kamerakin kännykässä, voisin saada blogiin kelpaavia kuvia suht näppärästi. Samalla olisi itsellekin helppoa, kun perehtyisin vaikkapa kukkimisjärjestyksessä eri kasveihini vähän syvällisemmin.

Puutarhaoppiäitini on neuvonut opettelemaan muutaman kasvin kerrallaan ja kun se aiempina vuosina on jäänyt välistä, on jo melkoinen kiire  päästä ajantasalle kaikesta pihallamme kasvavasta. Mutta jos ei aloita, on se aina vain kauempana ;)

Krookukset ja muutama muu on ehtinyt jo kukkia, mutta lapinakilleija on niin upeassa kukassa, että lähdempä tuonne pihamaalle...

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Uusi kukkapenkki

Silloin kun muutimme maalle, vannoin ettei kukkapenkkejä meille tule. Minua kiinnostivat vain hyötykasvit ja juuri ja juuri muutaman kesäkukan hankin. No, sai perennoja melkoisen määrän lahjoituksena ja siitä se innnostus varmaan lähti... Nyt tehtiin neljäs kukkapenkki talomme takapihalle aurinkoon...

Mullan päälle levitettiin aumamuovi
Penkki tuli melko loivaan rinteeseen ja halusin, että se rajattaisiin jollain. Muissa penkeissä on rajana luonnokiviä, mutta keskelle nurmea en niitä halunnut. Mieheni löysi jostain vanhoja parruja, jotka käsiteltiin Tikkurilan Valtillla (sävy 5077 Kanto). Ihan mukavannäköiset niistä tulikin, varsinkin kun lähtökohta oli vihreähkö sävy. Jospa kestäisivätkin muutaman vuoden pidempään.

Osa kivistä on väliaikaisia painoja, osa jäikin penkkiin.
Penkki kaivettiin n. 30 cm syväksi ja siihen laitettiin alle suodatinkangasta. Sen jälkeen reunukset paikalleen ja maata takaisin. Koska on oletettavaa, että rikkaruohoja alkaa kasvaa, enkä halua työllistyä koko kesäksi niitä nyppimään, laitoimme penkin päälle testimielessä aumamuovia. Idean sain luomuviljelijäkaveriltani.

Muovin päälle tuli muutamia kiviä painoksi ja osa jääkin ihan koristeeksi näkyviin. Paras ratkaisu olisi tietysti ollut, että muovikin olisi saatu reunuksen alle, mutta se ei joka puolelta aivan onnistunut.

Muovin päälle levitettiin oksahaketta.
Sitten vain muoviin reikiä ja kasveja reikiin. Sinne pääsivät mm. äitienpäiväruusu, nauhuksia, lapinakilleijaa, rönsyleimua, punaluppiota, särkynytsydän. Lähtivät kyllä muutamassa päivässä hurjaan kasvuun muovin kätköissä lämpimässä ja kuumina aurinkoisina päivinä. Annoimme toki myös runsaasti vettä.

Lopputuloksen siistimiseksi pihapuiden ja pensaiden oksista tehtyä haketta päälle. Se toimii samalla myös painona, niin ettei muovi kupruile.

Lopputulos on mielestäni ihan hieno! Jännä nähdä, miten tämä toimii käytännössä. Ulkona sataa nyt kaatamalla, saapa nähdä alkaako koko penkki tai hake uimaan...


Lopputulos näyttää ainakin tuoreeltaan mukavalta.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Herkkurahka

Viime hetkellä napattu kuva...
Meidän perheelle maistuu silloin tällöin välipalana tämä herkkurahka. Tähänhän sopii monet marjat, äitini tekee usein mustaherukkarahkaa, me taas mustikkarahkaa tai mansikkarahkaa.

2 dl vispikermaa
3-4 dl marjoja esim. mustikkaa

Vaahdota kerma, lisää rahka ja marjat. Sekoita ja nauti. Meidän maun mukkaan tähän ei tarvitse lisätä sokeari, kun se on jo tuossa rahkassa.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Pussi poikineen

"Tilliä ja piparjuurta"...tällä kertaa vain tilliä
Alan saada taas kevään tahdista kiinni. Nyt on siemeniäkin hommattu jo odottelemaan, kun alkaa taas sääkin vaikuttaa sen verran lämpimältä, että tekee mieli tehdä jotain puutarhan eteen.

Alunperin suunnittelin, että tulevana kesänä meillä siis kasvaa:
- perunaa (siemenpotut on vielä hankkimatta)
- porkkanaa (ostin siis tosiaan nauhassa)
- punasipulia (istukkaat hankkimatta)
- keltasipulia
- hernettä (Onward on ollut meillä hyvä ja satoisa lajike, hankittu)

Lisäksi mukaan tarttui vielä koeluontoisesti:
- naurista (enon kanta)
- punajuurta (egyptiläinen)

Viime kesänä satoa tuottivat lähinnä sipuli ja herne. Muut kärsivät alkukesän "rankkasateista" ja laiskasta puutarhurista. Jospa tänä keväänä saisin pikkuapulaisia mukaan kasvimaalle...

Köökipenkkiin pääsevät:
- salaatti (sekoitus)
- rucola
- tilli
- persilja
- basilika

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Meidän oma pönttöpäivä

Pihametsän siimeksessä
Nyt viimeisimmät viikot ovat menneet erityisesti minun osaltani melkoisella lintuteemalla:

  • Muut tuntuvat liimailevan kivoja sisustustarroja lastenhuoneen sienille, mutta minä kehystin pojille "pihapiirin lintuja"-kortin tauluksi...
  • Vierailin ekaa kertaa elämässäni Liminganlahdella ja luontokeskuksella. Suosittelen menemään tuonne koko perheellä, tosi mukava paikka ja hyvä toiminnallinen näyttely!
  • Kuulin ekaa kertaa elämässäni teeren soidinpulputusta (toki lapsena mökillä olen saattanut kuulla, mutten ole tunnistanut sitä aiemmin).
  • Tehtiin kurki- ja joutsenretki koko perheellä lähipelloille. Tämä otettaneen uudelleen ohjelmaan vielä hieman myöhemmin keväällä. 


Mitähän tuolta löytyy...
Ja tänään vietimme omaa pönttöpäivää tyhjentämällä ja korjaamalla pihan linnunpöntöt. Tämä olisi hyvä ottaa jokavuotiseen ohjelmaan, vaikka meinaa tupata unohtumaan. Jospa vaikka ensi keväänä ehtisi nikkaroida muutaman lisääkin. Lähinnä kirjosiepot noissa nykyisissä ovat pesineet, mutta miksei voisi tehdä muillekin linnuille "suunniteltuja" pönttöjä. Mm. Birdlifen sivuilta löytyy hyvät rakennusohjeet pöntöille.

Meillä alkaa kivasti metsä ihan pihalta, joten linnuilla on omaa rauhaa, vaikka pojat pitävätkin välillä melkoista meteliä. Pian pojat alkavat olla siinä iässä, että aletaan porukalla bongata ja tunnistaa lintuja. Ovat kyllä aivan vauvasta asti tykänneet kovasti seurata lintuja, ja täällä maallahan se onnistuu erittäin hyvin. 2-vuotias sanoo kaikkia lintuja yleisnimellä "titi" ja nyt yrittää opetella sanomaan västäräkki (kannattaa aloittaa tommosella helpolla nimellä ;) ). Nyt se on meidän kesken "pästä".


lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ressiä pukkaa...

Uutta satoa odotellessa...
Vaikka on ollut jo välillä tosi lämmintä, niin jotenkin olen itse hieman tavanomaista myöhemmässä kevättoimissani...apua! Eilen sentään saatiin purjot itämään! Hädissäni ostin jo myös siemennauhaporkkanaa lähikaupasta, koska kokemukseni mukaan ne loppuvat kaupoista jo ennen kuin maa sulaa...

Seuraavaksi suunnitteluasteella on siemenperunoiden hankinta. Viime kesän sato jäi niin huonoksi, ettei siitä jäänyt jäljelle mitään ja toisaalta lajikkeenvaihtokin taitaa olla edessä. Viime vuonna piti ostaa mitä kaupasta enää sitten sattui saamaan (van gogh). Hahaa, olen sentään jotain ottanut opikseni ja tänä keväänä olen edes suunnitellut kauppaanmenoa hyvissä ajoin :) Suosituksia perunalajikkeista otetaan vastaan. Naapurit kehuivat kovasti Melodya, mutta saapa nähdä onko sellaista lajiketta missään myynnissä.

Muistan ajan, kun lapsuuteni asinpaikan pikkuisesta rauta-maatalouskaupasta sai kaikki mahdolliset hyötykasvien taimet. Olen ymmärtänyt, että puutarha- ja nimenomaan hyötykasvi-innostus on kasvanut, mutta silti rautakauppojen puutarhaosastot ovat täynnä lähinnä parvekkeiden sisustustavaraa, parhaimmillaan ehkä saattaa jopa löytyä amppelikasveja ja kukkia. Onneksi sentään siemeniä on helppo tilata verkkokaupoista...