Toissavuoden tuubihuivi

Muutama postaus aiemmin käsittelin aihetta "Torkkupeitto ensi jouluksi". Nyt puhutaankin sitten toissavuoden tuubihuivista. Ehkä minä vielä tässä muutaman vuoden sisällä pääsen kiinni tähän hetkeen... ;)

Tosiaan, hankin uskaliaasti helpon virkattavan tuubihuivin tekopaketin toissavuoden käsityömessuilta Seinäjoelta. Heti messuilta kotiuduttuani innostuin virkkaamaan puoli huivia, helppoa ja nopeaa varsinkin kun virkkuukoukkukin on kokoa 10. Sitten tuli jotain sellaista, että siivosin koko paketin kaappiin ja siellä se oli aina tähän tammikuuhun asti.

Tuubihuivi (lanka Sandnes Garn Easy, 4855 tumma luumu) 

Huomasin vastikään, että musta kauteni (vaatetuksessa) on tullut siihen pisteeseen, että omistan vain mustia takkeja ja mustia huiveja. En ole kuitenkaan niin synkkä, että osaisin käyttää niitä yhtäaikaa eli pikaisesti kaipaisin jotain väriä ulkoilmalookkiini.

Kiertelin kauppoja taannoin ja tarjolla oli vain sitä mustaaa tai sitten pöyristyttävän hintaisia neulottuja ja osin jo purkautumaan lähteviä rättejä (45e). Yhtäkkiä ystäväni alkoi puhua tekemistään tuubihuiveista ja - heureka - minullahan on jossain kätkössä omatekoinen huivi...tai sen alku. Ja nyt on sitten loppukin!

Torkkupeitto ensi jouluksi?

Kuten arvaatte, ihmistaimet ovat vieneet kaiken aikani ja voimani...tai ainakin resurssini bloggaamiselta. Aloitin muutama viikko ennen joulua piiiitkästä aikaa käsitöistä innostuneena torkkupeiton virkkaamisen. Jotenkin kuvittelin, että se voisi onnistua kun ei ole kokoajan jotakuta syötettävänä tai hyssyteltävänä.  

Tein joskus muinoin useita peittoja lahjaksi Novitan ohjeella Jenga-langasta (ohje täällä). Olen sen verran suurpiirteinen ja ehkä heikkotaitoinenkin käsitöissä, että tykkään suht helposta ja nopeasta tavasta tehdä eli isolla koukulla ja paksusta langasta. 

   

Samantyyppistä siis aloitin nyt joskus tarjouksesta ostetusta Karuselli-langasta, jota olen vaalinut kaapissani monta vuotta. Voitte kuvitella, miten "hyvin" se onnistui 2- ja 4- vuotiaiden kanssa: Toinen oli lankakerän kimpussa ja toinen suttasi ja ruttasi ohjetta. Hyvin pian minulle valkeni, ettei peitto valmistu ainakaan täksi jouluksi... Mutta eipä turhaa stressiä, onhan se joulu vuodenkin päästä. :)

 

Helmiä, puuhelmiä...

Mies on tehnyt monta viikkoa klapeja, joten minäkin olen harkinnut puuaiheista näpertelyä. Nimittäin puuhelmikorujen tekemistä. Niistä sain viime kesänä yliannostuksen, mutta ovat NIIN näppäriä vaikka lasten tai vanhusten kanssa pienenä askartelutuokiona, silti mukavia tehdä ja mikä parasta: lopputuloskin ihan tyylikäs. Jahka pääsen suunnitteluasteelta tekemisasteelle, laitan listan tarvikkeista, jotka olen itse todennut parhaiksi sekä tietysti vähän ohjeen tynkääkin, jos joku arkailee näpertelyn aloittamista. Kerron myös, miten voi itse tehdä hyvän helmineulan isoreikäisille puuhelmille.

Tässä pari kuvaa viime kesän tuotoksista: