Lapinakileija - sinikeltainen kaunotar

Ikuisesti Lapille sydämeni menettäneenä ei mikään voisi olla luontevampi akileijavalinta perennapenkkiini kuin lapinakileija. Tarinaa himmentää vain se, että ostin tuon puutarhurin suosituksesta vain sillä perusteella, että kaipasin jotain sinisävyistä.

Muutaman vuoden se on kitunut penkissä, mutta nyt kun muut kasvit yrittävät epätoivoisesti elpyä vaikeasta talvesta, akileija kukkiin komeammin kuin koskaan. Toki lapinakileijan aikainen kukintakin tekee sen, että huomiota kasvi saa osakseen joka tapauksessa.

Akileijaa ei suositella siirrettäväksi, joten sen paikka kannattaa valita huolella. Se ei ole kovin nirso kasvupaikkansa suhteen, mutta kaipaa aurinkoa tai puolivarjoa. Se on myös innokas risteytymään eli jos useampia akileijalajikkeita laittaa samalle alueelle, voi tuloksena olla aivan uudenlaisia kukkia. Tältä välttyy leikkaamalla pois kuivat kukat. Muutoinkin kukinnan jälkeen kasvin voi leikata alas, jolloin saa tilalle uusia lehtiä, jotka nekin ovat ihan kauniita perennapenkissä.

Esimerkiksi täältä löytyy mukavasti lisätietoa ja kuvia akileijoista. Ehkäpä innostus joskus kokeilemaan muitakin lajikkeita...

Tutustumiskierros

Pitkästä aikaa jälleen koneen ääressä! Tätä aikaa elämästä ei turhaan kutsuta ruuhkavuosiksi, mutta onneksi puutarhainnostus on säilynyt vaikka blogipimennossa olenkin ollut pitkään.

Puutarhaa on uudistettu innokkaasti ja nyt ajattelinkin, että kun minulla on vihdoin parempi kamerakin kännykässä, voisin saada blogiin kelpaavia kuvia suht näppärästi. Samalla olisi itsellekin helppoa, kun perehtyisin vaikkapa kukkimisjärjestyksessä eri kasveihini vähän syvällisemmin.

Puutarhaoppiäitini on neuvonut opettelemaan muutaman kasvin kerrallaan ja kun se aiempina vuosina on jäänyt välistä, on jo melkoinen kiire  päästä ajantasalle kaikesta pihallamme kasvavasta. Mutta jos ei aloita, on se aina vain kauempana ;)

Krookukset ja muutama muu on ehtinyt jo kukkia, mutta lapinakilleija on niin upeassa kukassa, että lähdempä tuonne pihamaalle...