Kuulumisia pellon laidalta

Pari viikkoa sitten sai vielä ihmetellä, että uskaltaako talvivaatteet laittaa jo kaapin perimmäiseen nurkkaan. Nyt lämpötila lähentelee pariakymmentä astetta!

Pellolle ei ole vielä päässyt edes kyntämään, ja menee varmasti kesäkuun puolelle ennen kuin saamme potut ja porkkanat maahan. Päätimme siirtää pottumaan paikkaa ja nyt vanha pottumaa istutetaan täyteen niitä maanparannuskasveja. Saapa nähdä....

Tein eilen tarkastuskierroksen pihallamme ja kaikki pensaat näyttäisivät olevan hengissä, jopa osa vatuista, jotka meinasivat viime kesänä hukkua. Nyt vain jännityksellä odottamaan, mitä kaikkea kukkapenkistä puskee esiin. Laitoin viime syksynä siemeniä maahan, eikä minulla ole tarkkaa muistikuvaa mitä ja minne. Nuo pikkuapulaiset ovat tehokkaita kääntämään järjestelmällisyyden epäjärjestelmällisyydeksi. Monasti tulee niin monta keskeytystä hommiassa, että yhtäkkiä "herää" joku tavara kädessä miettimään, että mihinhän olin tätä viemässä / mitä tekemässä.

Jospa seuraava raportti olisi jo kukka-aiheinen...

Purjot purkkiin osa II

Korsia...

Tänään sain vihdoin aikaa koulia purjot omiin pikku purkkeihinsa. Olin säästänyt huushollin kaikki vessa- ja talouspaperihylsyt pääsiäisestä alkaen, mutta sainkin ihan oikean taimilevyn(?) lahjoituksena, joten pahvihylsyjen toimivuus taimikasvatuksessa jäi nyt tältä keväältä kokeilematta.

Irrotin pikkutaimet istutuspurkista varovasti terävän työkalun avulla. Kyllä olikin hankalaa pikkupiperrystä! Osa lähti paakkuina ja osa miten sattuu. Jotenkin kuitenkin onnistuin ujuttamaan ne noihin omiin lokeroihinsa, eikä kovin moni ilmeisesti katkennut...

Saapa nähdä, mitä tästä vielä tulee. Äitini tosin juuri kertoi, että oli ostanut jonain kesänä juuri tämmöisiä "ruohonkorsia" taimitarhalta ja hyvin olivat kasvaneet kesän aikana ihan oikean kokoisiksi. Se luo hieman toivoa... :)

Purjo pinnassa!

Koska kevät on vasta niin aikainen, ei juurikaan muuta mielenkiintoista kuulu tällä hetkellä kuin tuota purjon kasvatusta. Olin ihan varma, etten näillä taidoilla ja ihmistaimilta liikenevällä minimaalisella ajankäytöllä saa pikkupurjosia edes itämään (vaikka salaa optimistina olenkin jo säästänyt vessapaperihylsyjä seuraavaa vaihetta varten...). Mutta niin vain toissaaamuna miniminikokoiset purjoset pilkistivät mullan seasta. Uskomatonta!

Purjot pinnassa!

Purjo purkkiin

Onpa viime kerrasta aikaa. Täällä jo kovasti odotellaan kevättä ja sitä, että pääsee kuoputtamaan kukkapenkkejä. Ensi kesänä taitaakin olla yhden pikkuapulaisen sijasta kaksi, kun tuo kuopuskin saa jalat alleen.

Olen jo tehnyt vaikka mitä uusia suunnitelmia tulevaa kesää varten ja ensimmäinen siementilauskin on jo lähdössä lähiaikoina. Siitä lisää myöhemmin...

Paikallinen rautakauppa pelasti minnamyöhäisen eli minut ja sain sieltä ostettua purjon siemeniä. Tarkoituksena on siis kasvattaa taimet ja istuttaa ne sitten alkukesällä maahan. Täältä periferiasta ei mistään tunnu saavan purjon taimia, joten pittää tehä ite. Me ollaan semmoisia sipulinsyöjiä koko porukka, että niitä saa olla monenlaisia kasvamassa.

Aion kylvää siemenet hajakylvönä laakeaan astiaan ja siitä koulia ne sitten pienempiin purkkeihin. Raportoin lisää, jahka siihen vaiheeseen päästään...